Jokainen meistä on varmasti huomannut tekstinpätkät http:// tai https:// internetosoitteiden alussa. Kenties tunnetumpi näistä on http, internetin kivijalka, jonka kirjaimet ovat lyhennys sanoista Hyper Text Transport Protocol. Suomennettuna tämä tarkoittaa hypertekstin siirtoprotokollaa, jota selaimet ja World Wide Web- eli www-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon toistensa välillä.

Https suojaa tiedot hakkereilta

Https on http:n modernimpi versio, sillä siinä on yhdistetty http-protokolla sekä TLS eli Transport Layer Security-salausprotokolla, jonka avulla internetsovellusten tietoliikennettä suojataan. Suojaaminen tapahtuu koodikielen avulla, eli tiedon lähettäjä ja vastaanottaja valitsevat yhdessä koodikielen, joka muuttaa viestit merkityksettömiksi merkkiyhdistelmiksi, jolloin muut eivät voi ymmärtää niitä. Alun perin TLS tunnettiin nimellä SSL ja se oli kehitetty Netscape-selaimen www-sivujen suojaamista varten. Vuonna 1996 Netscape kuitenkin luopui SSL:sta ja antoi sen kehityksen internet-protokollien kehityksestä vastaavalle IETF-organisaatiolle, joka kehitti TLS:n sellaiseksi, kun sen tänä päivänä tunnemme.

Https on asiantuntijoiden valinta

Nykyisin https-protokollaa käyttävät esimerkiksi verkkokaupat, sosiaalisen median palvelut ja sähköpostiohjelmat, sillä henkilö- ja luottokorttitietojen salaamiseen http-protolla yksistään on hyvin haavoittuvainen. Myös hakukonejätti Google ilmoitti joulukuussa 2015 suosivansa tästä lähtien https-alkuisia sivuja ja näyttävänsä niitä hakutuloksissaan, etenkin jos sivuista on olemassa sekä http, että https-versiot. Asiantuntijat sanovatkin, että https-protokollaa olisi hyvä käyttää jatkuvasti, sillä tietoturvariskit ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja http-sivuilla vierailu altistaa käyttäjät hakkereiden iskuille.